sosiologia

Abstraktit 2017

Lyhennelmät vuonna 2017 julkaistuista artikkeleista. Varsinaiset artikkelit julkaistaan Elektra-tietokannassa puolen vuoden viiveellä.

Sosiologia, vuosikerta 54, numero 1, 2017

Keinumista kahden maailman välissä. Työläistaustaiset naiset, yliopisto-opiskelu ja muuttuva suhde kotimaailmaan

Mari Käyhkö

Tutkittaessa yliopistoa, yhteiskuntaluokkaa, perhettä ja koulutukseen hakeutumista tai opiskelua, on katse tavallisesti suuntautunut perheestä yliopistoon. Tässä artikkelissa käännän perspektiivin toisinpäin. Analysoin työläistaustaisia, perheensä ja sukunsa ensimmäisiä yliopistossa opiskelevia/opiskelleita naisia ja sitä, kuinka yliopisto-opiskelu asettuu suhteessa siihen maailmaan, josta naiset ovat lähtöisin. Tarkastelen yhteiskuntaluokkaa sosiaalisena ja kulttuurisena, arjessa elettynä ja arkisissa kohtaamisissa konkretisoituvana kysymyksenä. Tutkimusaineisto on tuotettu pääosin kollektiivisella muistelutyömenetelmällä. Naisten kotimaailmassa yliopisto-opiskelu voidaan hyväksyä periaatteellisella tasolla, mutta arjen tasolla se aiheuttaa erinäistä hankausta: maailmojen eriytymistä, vaivaantuneisuutta, vieraantumista sekä emotionaalista etääntymistä. Kouluttautuminen voidaan kotimaailmassa käsittää myös petturuutena ja vertaisuuden kiistämisenä. Samalla kun avoimien koulutusmahdollisuuksien ajatellaan vapauttavan yksilön sekä purkavan yhteiskunnan sosiaalisia jakoja ja eriarvoisuutta, kouluttautuminen näyttää myös erottavan ja rakentavan sosiaalista etäisyyttä. Yhteiskunnassa yleisesti ottaen hyvänä ja tavoiteltavana pidetty asia, kuten yliopisto-opiskelu, voi eri yhteyksissä saada ristiriitaisiakin merkityksiä ja seurauksia.

Asiasanat: Koulutus, muistelutyömenetelmä, perhe/kotimaailma, sukupuoli, yhteiskuntaluokka, yliopisto-opiskelu.

Jätehallinta ja ympäristönsuojelu

Jarno Valkonen, Veera Kinnunen, Heikki Huilaja, Johanna Saariniemi, Reetta Näsi, Riitta Uusisalmi & Janne Honkasilta:

Nykyinen jätepolitiikka käsittelee ympäristöllistä jäteongelmaa yhä vahvemmin talouden kysymyksenä, mikä on johtanut jätteen olemuksen kannalta erikoiseen tilanteeseen: se, mitä on aikaisemmin ollut liikaa, onkin huomaamatta muuttunut joksikin sellaiseksi, jota on liian vähän. Kysymme, millaiseen toimintapoliittiseen näkemykseen jätteestä suomalainen jätepolitiikka perustuu ja millaisia seurauksia tällä on alueellisen jätehuollon toteutuksessa sekä kansalaisten arjessa. Erityisesti olemme kiinnostuneita siitä, miten ympäristönsuojelutavoitteet toteutuvat jätepolitiikassa. Aineistonamme ovat kansalliset jätelaki- ja lainvalmisteluasiakirjat Suomen EU-jäsenyyden ajalta vuoteen 2015 sekä Lapin jätehuoltoa käsittelevät lehtikirjoitukset samalta ajanjaksolta. Analysoimme yhdyskuntajätteen hallitsemiseen tähtäävän jätepolitiikan muotoutumista ja toteutumista kolmella eri tasolla: valtakunnan poliittisessa päätöksenteossa, Lapin alueellisessa jätehuollon organisoimisessa ja lappilaisten kuluttajien asemoitumisena suhteessa jätteeseen ja jätehallinnan tavoitteisiin. Keskeinen tulos on se, että risteävät ymmärrykset jätteen olemuksesta on politiikan tasolla voitu ilmaista kierto- ja materiaalitalouden kehyksessä riittävän yhdenmukaisin kriteerein, jotta on pystytty päätymään toteuttamiskelpoiseen poliittiseen johtopäätökseen. Näyttää kuitenkin siltä, että kiertotalouden ajatus ei ehkä kokonaan kykene poistamaan jätehallinnan sisäistä ristiriitaisuutta, eikä siksi saa erilaisia toimijoita asettumaan sen tueksi. Keskeiseksi hiertäväksi tekijäksi nouseekin lopulta jätehuollon ympäristönsuojelutavoite.

Asiasanat : Jäte, jätehallinta, ontologinen politiikka, sulkeuma, ympäristönsuojelu

Johtajuuden visuaaliset kategoriat

Jari Martikainen & Anneli Hujala

Tieteidenvälisen kokeilevan tutkimuksemme tavoitteena oli hankkia kokemusta kuvallisten ja kielellisten tutkimusmenetelmien yhdistämisestä johtajuustutkimuksessa sekä nostaa esiin visuaalisuuden merkitys johtajuuden määrittelyssä. Tuotimme aineistoa näyttämällä kuvia muotokuvamaalauksista tutkimuksen osallistujille ja keskustelemalla niistä heidän kanssaan. Jäsenyyskategoria-analyysia soveltaen tutkimme sitä, millaisia kategorioita osallistujaryhmä tuotti visuaalisen aineiston pohjalta. Tunnistimme aineistosta sekä stereotyyppistä johtajakuvaa mukailevia että siitä poikkeavia kategorioita. Aineisto osoitti, että osallistujat tekivät visuaalisesta aineistosta pitkälle meneviä tulkintoja niin johtajan johtamistavasta kuin hänen persoonastaankin. Visuaaliset seikat ovat selvästi merkittävässä roolissa, kun kategorisoimme ympäristöämme. Visuaalinen kategorisointi on usein tiedostamatonta, ja sen huomaaminen voi johtaa omien käsitysten kyseenalaistamiseen. Tämän vuoksi kuvalliset menetelmät näyttävät sopivan hyvin tutkimukseen, joka pyrkii tuomaan esille kriittisiä näkökulmia ja edistämään vaihtoehtoisia ajattelutapoja.

Asiasanat: Johtajuus, jäsenyyskategoria-analyysi, visuaalinen kategorisointi.

Kaupungin rajat. Sosiaalikeskus Satama, nuorisopolitiikka ja romanit

Maija Jokela

Artikkeli on tapaustutkimus sosiaalikeskus Satamasta ja sen tiloissa sijainneesta Itä-Euroopan romanien leiristä käydystä kiistasta. Se asettuu osaksi niin suomalaista sosiaalisten liikkeiden ja erityisesti uuden radikalismin tutkimusta kuin eurooppalaista talonvaltaustutkimusta. Artikkeli myös osaltaan valottaa Itä-Euroopan romanien tilannetta Helsingissä. Käyn läpi Sataman vaiheita sen perustamisesta häätöön asti etsien syitä tapahtumien kululle. Keskeistä tapauksessa on helsinkiläis(t)en talonvaltausliikkeiden legitimiteetti. Talonvaltaus- ja sosiaalikeskustoimintaa ovat legitimoineet paitsi itse valtaajat, myös talonvaltaajien kanssa neuvotteluja käynyt Helsingin kaupungin nuorisotoimi nuorisopolitiikan avulla. Esitän, että tämä oli ristiriidassa talonvaltaajien autonomisen toimintaperiaatteen kanssa ja johti lopulta talonvaltaajien ja nuorisotoimen välirikkoon. Romanileirin vuoksi Sataman tapauksessa hallitsevaksi nousi kuitenkin järjestys- ja turvallisuuspolitiikka, joka mahdollisti asian virkamiesmäisen hoitamisen romanien tilanteen politisoimisen sijaan.

Asiasanat: Nuorisopolitiikka, romani, sosiaalisten liikkeiden tutkimus, talonvaltaus, tapaustutkimus.

 

© Sosiologia-lehti & Westermarck Society